Moi! Tällä kertaa kerron teille Rodoksen
Vanhastakaupungista. Aiemmassa postauksessa sivusinkin jo Rodoksen Vanhaakaupunkia, mutta kerron nyt siitä tarkemmin.
Rodoksen Vanhakaupunki on erittäin hyvin
säilynyt keskiaikainen kaupunki ja upean
näköinen paikka, jossa voi aistia historian havinaa ja antaa mielikuvitukselle
tilaa. Se onkin yksi Rodoksen suurimmista vetovoimatekijöistä. Vanhakaupunki sijaitsee Rodoksen kaupungin
ydinkeskustassa, osittain muinaisen Rodos-kaupungin päällä. Kaupunki on rakennettu suurelta osin 1300–1500-luvuilla.
Siellä on tunnelmallisia ravintoloita, baareja, paljon erilaisia putiikkeja ja
pieniä romanttisia kujia mukulakivineen sekä useita ritarien ajalta jääneitä
nähtävyyksiä.
Vanhakaupunki on historian aikana
selvinnyt monista pommituksista sekä piirityksistä sodan aikana. Kaupunki on
myös säästynyt meri-ilman kosteudelta ja sen syövyttävältä vaikutukselta. Tällä
hetkellä Vanhassakaupungissa asuu ja työskentelee yli 6000 ihmistä. Huomattavin Vanhankaupungin tunnusomainen
piirre, on sen keskiaikainen muuri, joka ympäröi kaupunkia. Hiekkakivimuuri on
12 metriä paksu ja neljä kilometriä pitkä, jonka sisään koko Vanhakaupunki
mahtuu. Muurissa on monia portteja, joista on helppo kulkea kaupungin ytimeen
ja takaisin. Tosin monet portit ovat sen verran kapeita, että niistä mahtuu menemään
vain jalkaisin tai skootterilla.
Muuri on alun perin rakennettu vuonna 1480 sen aikaista piiritystä varten,
jolloin turkkilaiset yrittävät vallata Rodoksen. Tuolloin ei ollut vielä
olemassa minkäänlaisia koneita tai muita välineitä, vaan kaikki rakennelmat on
täytynyt tehdä käsin.
Vanhaankaupunkiin kuuluvat myös monet
tähystystornit sekä 30 metriä leveä vallihauta. Nämä kaikki kielivät
keskiaikaisesta elämästä ja Vanhassakaupungissa voitkin tuntea olevasi
kuin keskiajalla. Kaupunkia voisi kuvailla nykyajan
eläväksi museoksi, kuitenkin modernilla tavalla. Vanhakaupunki on kuulunutkin
Unescon maailmanperintökohteeseen jo vuodesta 1988 asti, sen harvinaisuuden
ansiosta.
Vanhankaupungin puistoaluetta
Vanhakaupunki on kuin pienten kujien
sokkelo, ikinä ei voi tietää, mitä seuraavan mutkan takana on. Toisaalta siellä
ei voi myöskään eksyä, sillä lopulta kaikki hiljaiset sivukujatkin vievät
Vanhankaupungin pääkadulle, Odós Sokrátukselle, eli Sokrateen kadulle. Pääkadun
ja sivukatujen näyteikkunat täyttyvät niin designkelloista, kuin edullisista
jalkineista ja muista vaatteista.
Kaupungin muurit ovat itsessään jo nähtävyys, mutta nähtävää riittää myös
esimerkiksi Paláti Megálon Magístron, eli Suurmestarien palatsissa, Moussío Arkheologikó,
eli arkeologisessa museossa ja museoaukiossa.
Museoaukion laidoilla kohoaa monia merkittäviä rakennuksia. Esimerkiksi aukion
itäpäässä on Linnan Neitsyt Marian kirkko, jonka bysanttilaiset aloittivat ja
johanniitat tekivät loppuun. Nykyään kirkossa toimii Bysanttilainen museo.
Roloín kellotorni
Jos haluat nähdä, millainen labyrintti
Vanhakaupunki todellisuudessa on, silloin kannattaa vierailla Rolóin kellotornissa. Tornin huipulta pääsee ihailemaan Vanhaakaupunkia
yläilmoista, jolloin saa hyvän käsityksen Vanhankaupungin sokkeloista ja sen
koosta.
Suurmestarien palatsi on upea paikka, kenties Vanhankaupungin tärkein
nähtävyys. Palatsi rakennettiin Bysantin aikakaudella ritarien hallinnolliseksi
keskukseksi. Palatsi kuitenkin tuhoutui vuonna 1865 räjähdyksessä, jonka
jälkeen italialaiset ryhtyivät jälleen rakentamaan palatsia. Palatsi on vielä
tänäkin päivänä hieno näky, sillä siinä on säilynyt hyvin ulkokuoren
majesteettisyys ja sisätiloja koristaa antiikin ajoilta kerätyt pylväät.
Palatsin lattiaa koristavat mosaiikit, jotka on tuotu Kosin saarelta.
Yläkerrassa on saleja, jotka on kalustettu niukasti, jotta mosaiikit ja itse
rakennus pääsee oikeuksiinsa. Ritarikatu kulkee suoraan palatsista
satamaan ja tämä katu olikin tärkein kulkureitti noin viisisataa vuotta sitten.
Katu on mukulakivikatu, joka on aikoinaan rakennettu käsin. Tätä katua
sanotaankin parhaiten säilyneeksi keskiaikaiseksi kaduksi. Käydessäni Suurmestarien palatsissa, siellä vallitsi
täysin keskiaikainen tunnelma ja palatsi oli yhtä upea ja kiehtova paikka, kuin
saattoikin odottaa.
Suurmestarien palatsi
Vanhankaupungin kuja
Illan hämärtyessä kaupunki muuttuu arkisesta vilinästä tunnelmalliseksi paikaksi, jossa riittää ihailemista. Kadut valtaa ravintoloiden, kauppojen ja katujen värivalot. Lisäksi lämmin ilma tekee oman vivahteensa tunnelmaan.
Vanhankaupungin keskiaikaisia tykinkuulia
Vanhakaupunki on kokemisen arvoinen kohde ja siellä kannattaa vierailla niin päiväsaikaan kuin illallakin. Tällöin näkee kaksi aivan eri puolta Vanhastakaupungista. Päivällä kaupungissa voi kierrellä putiikeissa ja basaareilla, tehdä pieniä ostoksia ja istahtaa vaikkapa nauttimaan päiväkahvin tai tuorepuristettua appelsiinimehua kera herkullisen leivoksen.
Mielestäni Vanhakaupunki oli parhaimmillaan illan hämärryttyä, värivalojen
loisteessa. Kaupunkiin laskeutui salaperäinen ja romanttinen tunnelma, jota
siivittivät kenkien kopina mukulakivikaduilla. Myöhäisillan pääteeksi oli rentouttavaa
istahtaa alas syömään ja nauttimaan hyvästä ruoasta ja ihanasta
tunnelmasta.
Seuraavassa postauksessa kirjoittelen Rodoksen uudestakaupungista :)
-Julia-
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.